*

Näillä mennään

Sukunimet

Tiedättekö oman sukunimenne historiaa? Monet sukunimet ovat joskus suomennettu Venäjästä tai Ruotsista. Oman sukunimeni taustasta en tiedä mitään varmaa, jonkun tiedon mukaan Suomessa on aluperin ollut kaksi sukuhaaraa, toinen pohjanmaalla ja toinen savossa.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

Oma sukunimeni isän puolelta juontuu jotenkin kai siitä että olivat niin pitkiä.
Isän äidillä oli tyttönimenä ruotsalainen sukunimi Aspelin. Toisen mummoni vaari oli omassa sisarussarjassaan Adamsson, mutta kaikki muut olivat Aataminpoikia. En sitten tiedä, miten moni sukunimi on suomennos kun taaksepäin alkaa sukukirjaa katselemaan. Onko Lulli suomalainen vai ruotsalainen nimi? Entäs Ottelin? En ole ollut niin kiinnostunut näistä sukunimien historioista, että olisin vielä selvittänyt nimien alkuperiä...

Kuulema, jos oikein sitten alkaa penkomaan, siitä voi tulla kaiken ajan vievä harraste. :)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen
Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Myö ollaa karjalast? Me ainakin luullakseni ollaan Kannaksen vanhoista suvuista, ns. äyrämöissuvuista, eli länsiosan kantaväestöä. Yleensäkin seppä-muunnokset ovat muistaakseni yleisimpiä sukunimijohdannaisia länsimaissa, jotkut lähteet sanovat koko maailman.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Luin jostakin, että Saksassa oli verrattu Seppä ja Mylläri- nimisten ihmisten terveystietoja. Sepät olivat terveempiä kuin Myllärit. (En nyt muista oikeaa saksalaista kirjoitusasua).

Sepän ammattiin valikoitui terveimmät ja vahvimmat miehet. Nämä luonnollisesti tuottivat enemmän terveitä ja vahvoja jälkeläisiä.

En nyt tiedä, miten vakavastiotettava tuollainen tutkimus on. Seppä-nimen yleisyys kuitenkin viittaa siihen suuntaan, että sepät todella saivat paljon lapsia.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Luin jostakin, että nimen Laitinen takana on jokin saksalainen nimi, en nyt muista mikä. Nimi on vääntynyt myöhemmin suomalaiseen suuhun sopivaksi.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Minun sukunimeni on peräisin Nygårdin varuskunnasta Ruotsista. Kaikki Nygårdissa palvelleet saivat Ny-alkuisen sukunimen joskus.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Sattuneesta syystä kiinnostaa asia, joten osaatko sanoa, mistä tuosta voisi lukea lisää?

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Joskus vuosia sitten etsiskelin syitä sille, miksi kirkonkirjoihin oli merkitty että yhden esivanhempani nimi oli vaihtunut Nygreniksi. Vinkin sain yhdeltä Washingtonissa asuvalta Nygreniltä, jonka suku oli Hollannista kotoisin. Hän kertoi Åmålista, jossa hänen hänen jostakin esivanhemmastaan tuli Nygren. Kirjoittelin tuolloin joillekin täysin tuntemattomille henkilöille Åmålin kuntaan ja pyysin heiltä apua selvitystyössäni ja joku ohjeisti minut joillekin ruotsinkielisille sivuille, missä oli Nygårdin varuskunnassa annettuja sotilasnimiä selvitetty. Jotenkin eksyin kyllä myöhemmin muillekin sivuille, joissa oli ruotsin eri varuskunnissa annetuista sotilasnimistä selvitystä. En siis osaa sanoa mistä löytyy tietoa näistä asioista helposti. En ole mikään ammattilainen sukututkimuksessa, tai missään muussakaan vastaavassa tutkimuksessa enkä ole käynyt mitään kursseja.

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

Onko olemassa "oikeita" suomalaisia sukunimiä, vai onko kaikkien tausta jostain muualta, jos mennään tarpeeksi kauas?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"...vai onko kaikkien tausta jostain muualta"

Tuo on käsittämätön yleinen väärä luulo että noin olisi, samoin kuin se että venäjän ja suomen yhteiset sanat olisivat lähes kaikki venäjästä suomeen lainautuneita.

1) Ruotsalaisten ja varsinkin venäläisten kuuloisten sukunimien taustalla on oikeasti suomalainen nimi tai ainakin suku. Sekä ruotsalaiset että venäläiset vallanpitäjien henkikirjoittajat käänsivät niitä ja antoivat omiaan joilla ei vielä ollut. Ensimmäisenä sukunimet yleistyivät Savossa, missä ei oikeasti ole niin paljon ruotsalaisia kuin nimistä voisi päätellä. Venäjän vallan aikana suomalainen sukunimi on käännetty venäläisenoloiseksi varsinkin Viipurin läänissä, joka joutui Venäjän valtaan jo 1700-luvulla, sata vuotta ennen muuta Suomea. Laatokan Karjalan ortodoksialueilla sukunimi on muodostettu muuta maata myöhemmin yleisemminkin, joskus etunimen ja useimmiten isännimen mukaan esimerkiksi Pekan pojasta tuli venäläisittäin Petrov koska isä oli kirkonkirjoissa Pjotr, ja kreikkalaiskatolisten etunimethän ovat kreikkalaista perua Pekka, Pietari, Pjotr, Petros. Eräässäkin tapauksessa joskus ammoin lännemmästä Suomesta Karjalaan muuttanut suku jonka nimessä oli sana hauki, muuttui Venäjän miehitettyä alueen henkikirjoittajien toimesta muistaakseni G:llä alkavaksi ja shkin-loppuiseksi, mutta sitten Suomen itsenäistettyä taas suomennettiin Haukiseksi.

2) Venäjän ja suomen kielten yhteiset sanat ovat monilla aihealueilla valtaosaltaan suomesta tai muusta suomalaisugrilaisesta kantasanasta venäjään lainattuja. Asian käsittää helposti kun miettii mitkä kansat asuivat nykyisen pohjois-Venäjän alueella vuosituhansia ennen kuin venäläiset kolonialistit levittivät valtakuntan. Toki molempiin suuntiin on sanoja ja ilmauksia lainailtu, kasakat ottaneet väkisinkin mikä ei ole ollut tiukasti kiinni. ;)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Onko olemassa 'oikeita' suomalaisia sukunimiä...?"

- On.

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

esim. Arin sukunimi Alsio, onko se Suomalainen?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ari vastaa, että on ja ei ole.

Suomalainen se on siksi, että se on otettu suoraan suomalaisuudenliiton nimiehdotuslistasta. Isäni oli jo lähes aikuinen mies, kun hänen isoveljensä ehdotuksesta nimi vaihdettiin Akkasesta Alsioksi.

Hollolassa on Akkasia, jotka ovat sukua, eli isänisän veljen sukua.

Oikeasti olisin Ari Akkanen, jos isoisäni ei olisi suostunut vanhimman poikansa Matin vaatimuksiin sukunimen vaihdosta. Myös ehdotus oli annettu isoisäni veljille, mutta he eivät nimenvaihtoon koskaan syttyneet.

Nimi Alsio on otettu suoraan ehdotetuista nimistä ja se on suljettu sukunimi, joten meitä Alsioita on vain noin kolmisenkymmentä.

Ulkolaiseksi sen tekee sellainen juttu, että sukututkimuksen mukaan ennen Akkasia oli monia muita Aalla alkavaa sukunimeä sukutaulussamme. Kaikkia en jaksa luetella, mutta sukuni ensimmäinen nimiversio on ollut Alser. Suku on tullut jostain Saksasta Ruotsin kautta Suomeen ja Karjalaan ja siellä Kirvuun.

Alser ja Alsio ovat siis melko lähellä toisiaan, vaikka välissä on ollut useita muitakin sukunimiä, kuten edellinen Akkanenkin.

Tässä lyhyt vastaus kysymykseen, onko Alsio mistä kotoisin;)

Emil Alsio on siis tämän nimen kantaisä ja hänen vaimonsa Helena os. Inkinen.

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

Teppo, tiedätkö milloin nimi muutettiin?

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Nimi muuttui 1858. Oli ennen sitä Styff. Joskus 1700-luvulla sukunimi on ollut Erickson.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Piti mennä kirjakaapille: Suomalaiset sukunimet, Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Weilin+Göös, ISBN 951-35-5566-6

Siitä löytyy ainakin oman tyttönimeni taustaa ja lienee kirjastoissa.

Käyttäjän koomikko kuva
Mikko Kaasalainen

Oman vaikutuksensa ovat antaneet seurakuntien ruotsinkieliset papit, jotka väänsivät täysin suomalaisista sukunimistä hienostellen ruotsiin tai latinaan kalskahtavia nimiä. (Minulla esim. Caselain esiintyy 1700-luvulla) Nimi on peräisin Pyhäjärveltä(Vpl),jossa oli meitä ja Pärssisiä useampi sata.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Piittinen, noin sata nimenhaltijaa Suomessa ja Ruotsissa. Jakaantui joskus sata vuotta sitten niin, että osa Piittisjärvi-nimen haltijoista vaihtoi nimensä Piittiseksi. Piittisjärvet ja Piittiset ovat siis sukua keskenään.

Kuulemani mukaan piittinen alkumuodossaan tarkoittaa saamenkielessä tiettyä maastokohtaa luonnossa (Järvi kapenee salmeksi, en ole tarkistanut). Talo josta nimi on lähtöisin sijaitsee kyllä sellaisessa paikassa.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Sukututkijoiden teksteistä voi päätellä, että isäni puolelta sukuhaaraan kuului Pirkanmaalla nuijasodan aikoihin talollinen nimeltään Suurkurkku, joka viranomaiskirjojen mukaan oli maksanut kruunulle veroa x taaleria. Mentäessä 1600-luvun puolelle sama herra esiintyy kirjoissa, mutta tituleerataan tällä kertaa sikopaimeneksi. Käsittääkseni se ei ollut kovin korkealle arvostettu ammattiryhmä tuohon aikaankaan. Tila ilmeisesti oli mennyt kurkusta alas. Pohtimaan olen jäänyt vanhoja sanontoja, onko nimi enne ja onko omena pudonnut kauas puusta.

Nykyinen nimi liittyy Särkijärven rannalla sijaitsevaan sotilastorppaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuikka on itä- ja rajakarjalainen sukunimi, joka saattaa olla käännetty venäjän "gagara"/"gagarin" -sanasta, joka myös tarkoittaa kuikkaa/kaakkuria.

Itä- ja rajakarjalassa on paljon eläinten nimiä sukuniminä, kuten myös lähialueila Venäjällä. (Karhu/Medvedev, Susi/Volkov, Kettu/Lisanov, j.n.e.)

Ei tosin ole varmaa onko nimet käännetty venäjästä suomeksi/karjalaksi vai päinvastoin.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Mistä pitäjästä olikaan sukusi tai vanhempasi lähtöisin? Meinaan kun "meilläkinpäin" oli naapurina teitä Kuikkia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No itse asiassa isän puolen isoisä, jota kautta nimi tulee, oli Laatokan Karjalasta Läskelästä. Mutta äitini sukuhaara on monessa polvessa Suojärven rajakarjalaisia. Siellä oli myös jonkin verran sekä "Kuikkia" että "Gagarineja".

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Valjakka on eteläsavolaista alkuperää,jostain 1700 luvulta alkaen.Waljacka,Walack,jotain tuommoista.Suku on lähtöisin Mäntyharjulta ja pitää sisälläään kaksi sukuhaaraa.Valjakoita on noin 800 päätä suomessa.
Savon murteessa valjakka tarkoittaa vaaleaa,kalpeaa,kalvakkaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Isäni puolelta suoraan olen Saastamoinen. Jossakin nimen alkuperään liittyivät sanat sadasta moinen eli yksi sadasta. Se taas liittynee sotilaana toimimiseen. Juuka on paikkakunta, josta nimi tulee, mutta savolaiseksi sitä myös alkuperältään sanotaan. Iso suku.

Isäni äiti oli Ikonen. Igoin tai mikä lie milloin joskus ollut myös. Laaja suku sekin.

Äitini isä oli Keskinen, joka juontui sukunimestä Keskitalo. Kaksi nuorinta kahdestatoistsa vaihtoivat nimen Keskiseksi ja yhdellä perheen pojista oli nimi Ireneus Järvinen. Muut olivat Keskitaloja. Tuota Ireneus Järvistä olen aina ihmetellyt. Miksi jollakin on noin erilainen nimi? Olen kyllä sittemmin tutustunut tuohon Ireneus Järvisen haaraan ja saanut hyvää tietoa suvusta muutoinkin. Isoisäni isä ei ollutkaan alunperin Keskitalo vaan sai nimen vaimoltaan, joka oli saanut nimen kuolleelta mieheltään. Tämä isoisäni isä oli alun perin ollut Jaatsi ja ollut rusthollarisukua ja pitänyt Jaatsin taloa. Hän oli ollut kihloissa Ryssän talon lesken kanssa. Leski odotti lasta, joka ei ollut isoisäni isän, joten isoisäni isä halusi purkaa kihlauksen, mutta siitä nousikin sitten oikeusjuttuja. Kihlaus saatiin lopulta purettua, mutta isoisäni isä halusi luopua kaikesta entisestä. i Axel Gallen Kallelan isä oli ollut isoisäni isän apuna hänen hakiessaan oikeutta. Hän ostin lopulta myös tuon Tyrväässä olevan Jaatsin talon.Isoisäni isä muuttkin sitten Huittisiin ja meni siellä naimisiin.

Isoäitini oli Ala-Nappa. Se suku on vanhaa Mouhijärveläistä kantaa. Ikiaikoja ilmeisesti paikkakunnalla asunut.
Sastamalan tai Satakunnan nimissä on melkoisen hauskoja paljon. Ala-Naatula, Noukka, Pussi, Kouri. Näitä löytyy taustaltani.

Isoisoäitini isäni puolelta oli Wegelius, Tohmajärveltä. Vägg - senä elf -lius eli Weggelius - Wegelius. Seinäjoelta. Suku on alkuperältään pohjalainen.

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

loistavia tarinoita... lukea historiaa eri nimisistä

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Nen-päätteisillä sukunimillä on ihan selkeä tausta. Ne viittaa alkuperään. Vrt. esim. suomalainen.

Kun talo jäi jollekin perheestä käytettiin hänestä talon nimeä.
Esim. Salmela.

Tuosta talosta kotoisin olevat salmisia tai salmelaisia. Käytäntö oli epävirallinen. Itä-Suomessa hyvin yleisesti oli näin.

Useat sukunimet ovat myös kirjoitusvirheitä. Papit eivät osanneet kunnolla suomea. Niinpä esim. Väisäsestä tuli Väisäin kirjoihin.

Kouluja käyneet ottivat latinalaisen nimen. Niinpä esim. Toppisesta tuli Topelius.

Entä suomalaiset etunimet? No ne oli "pakanallisia" ja papit kielsivät ne.

Mitä tapahtui? Karjaa pidettiin arvossa niinpä vanhat pakanalliset nimet saattoivat jatkaa eloaan navetassa. Näin esim. Mansikki, Tuulikki jne.

Tai sitten "pakanalliset" etunimet jäivät lisänimiksi,joista tuli myöhemmin sukunimiä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Raamattu, kirkonmiehet, vaikuttivat myös etunimien valintaa, mutta mistä alkaen, siitä ei lie tietoa. Hauskaa on myös se, että nimi Nikolai tai Nikodemus esiintyy enoillani. Isäni toinen nimi on Edvard. Kyllä ne historian siivet etunimissäkin havisevat. Eri paikkakunnilla lie ollut myös suosikkinimiä etunimiksi. Frans nimi on palannut. Joskus se oli yleisempi. Samoin poika ja tytär yhdistettynä etunimeen. Harvinaisempi nykyisin.

Käyttäjän amgs kuva

Mielenkiintoinen keskustelu! Sukunimeni "Gutiérrez" on hyvin vanha ja yleinen Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ilmeisesti sillä on tekemista ranskalaisen Gautierin, englantilaisen Waltherin, italialaisen Gualterion ja portugalilaisen Guterresin kanssa. Maailmassa on miljoonia sen sukunimisiä ihmisiä. Meksikossa on jopa osavaltio, jonka nimi on Tuxtla-Gutiérrez, jossa asuu yli 500 000 ihmistä!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Stenbäck tulee Laihialta. Talon toiseksi vanhin poika lähetettiin pappisoppiin Turkuun. Eihän siellä passannut sukunimettömänä olla, joten kyselivät kotiseudun erikoisuuksia. Kotitalon lähellä virtaavassa purossa oli suuri siirtolohkare... Niin, kyllähän se kivi siellä on edelleen.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Minun sukunimi tulee etuliitteestä hoikka ja lopputavusta -la. Hoikkala on talon nimi, joka taas tulee siitä, kun talo sijaitsee niemekkeen alussa ja se on hoikka kohta, joten Hoikkala ollaan.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset